Die Goldkinder - Kertomus kultaisista lapsista ja kadonneesta onnesta?!

Yksi kiehtovimmista ja vanhimmista saksalaisista kansantarinoista, joiden juuria voi jäljittää 300-luvulle, on “Die Goldkinder”. Tämä tarina kuvaa ihmeellisen kultaisista lapsista syntyvää toivoa ja epätoivon kahta kasvotonta puolta, kun onni muuttuu katkeraan pettymykseen.

Tarinan päähenkilöt ovat köyhä pariskunta, jotka elävät vaikeuksissa ja hartaasti toivovat lapsen syntymää. He rukoilevat jumalia lahjoittamalla heille viimeiset tavaransa. Jumalat kuulevat rukouksensa ja siunaavat heidät kolmella kultaisella lapsella. Lapset ovat ainutlaatuisia, sillä heidän ihonsa ja hiuksensa ovat puhdasta kultaa. Alussa pariskunta on täynnä riemua ja kiitollisuutta.

Kultaiset lapset tuovat perheelle vaurautta ja tuntematonta onnea. Heidän läsnäolonsa muuttaa köyhien vanhempien elämän täysin, ja he nauttivat aiemmin kuvitellesta luksuksesta ja mukavuudesta. Kuitenkin kultaisten lasten poikkeuksellinen olemus herättää myös kateutta ja epäilystä kylässä.

Joidenkin mielestä lapset ovat jumalien kurittama tai paholaisen luoma, mikä synnyttää pelkoa ja vihaa vanhempien kohtaa. He alkavat kohdella kultaisia lapsia vieraina ja puolisina ihmisinä, mikä tuo pariskuntaan valtavan surun ja pettymyksen.

Vaikka he nauttivat aluksi materiaalisista hyödyistä, kultaisten lasten myötä pariskunta tajuaa että oikea onni ei tule tavaroista tai ulkoisesta vauraudesta. He joutuvat kohtaamaan todellisuuden raakuuden ja ihmisten kahdenkasvoisuuden.

Yksi tarinan tärkeimmistä symboleista on kullan symboliikka:

• Kulta on materiaalisena aineena arvostettu: Se edustaa vaurautta, menestystä ja valtaa, mutta samalla se herättää ahneutta ja kateutta.
• Kultaiset lapset ovat metafori: He kuvastavat ihmisyyden epävarmaa luontoa. Kuinka helposti onni voi muuttua vastoinkäymisiin ja kuinka ulkoinen vauraus ei takaa todellista tyytyväisyyttä.

Tarinan loppu jää tulkittavaksi lukijalle, sillä monissa versioissa kultaiset lapset katoavat mystisesti tai vanhemmat joutuvat luopumaan heistä. Tällä tavalla tarina korostaa, että onni ei ole pysyvää ja että todellinen arvokkuus piilee ihmissuhteissa ja sisäisessä rauhasssa.

“Die Goldkinder”-tarina on kiehtova esimerkki vanhasta saksalaisesta kansanperinteestä, joka käsittelee ajattomia teemoja kuten:

• Ahneus vs. tyytyväisyys: Kultaiset lapset ovat symboleina sekä vaurauden että sen tuomien ongelmien.
• Ulkoinen vs. sisäinen onni: Tarina osoittaa, että todellinen onni ei löydy tavaroista tai materiaalisessa vauraudessa.
• Ihmisen luonne ja kahdenkasvoisuus: “Die Goldkinder” kuvaa ihmisyyden monimutkaisuutta ja sitä, kuinka helposti kateus ja epäluulo voivat kääntää ihmisten suhtautumisen toisiaan kohtaan.

Teema	Symboliikka
Vaurauden houkutus	Kultaiset lapset
Ihmisten kahdenkasvoisuus	Kylän asukkaiden suhtautuminen kultaisiin lasten

“Die Goldkinder”-tarina on klassikko, joka on säilyttänyt relevanssimuotonsa läpi vuosisatojen. Se on ajaton muistutus siitä, että todellinen onni ei ole kiinnittynyt materiaan vaan löydetään ihmissuhteista, sisäisestä rauhasta ja kiitollisuudesta.

Lukiessaan “Die Goldkinder”-tarinaa kannattaa miettiä: Mikä tekee meistä oikeasti onnellisia? Miten ulkoinen vauraus vaikuttaa ihmisten suhteisiin ja moraaliin? Entä mitä tapahtuu silloin, kun kadotetaan se, johon olemme kiintyneet?

Vastaukset näihin kysymyksiin ovat monenkirjavia, mutta “Die Goldkinder”-tarinan kautta voimme yrittää löytää niille vastauksia.